FIN MVA Eigen Camilla

23.4.1997 - 16.3.2009

JK2 AD V5 A/A 0/0

Milla ei koskaan ollut ”oikeasti” minun koirani. En tiedä johtuiko siitä, että se oli pentuna 2 viikkoa ”myytynä” ja palautui sitten minulle. Nuorena se juoksi silloisen avomieheni luo innoissaan viestitreeneissä, mutta minun luo ei tullut ollenkaan... Jokunen vuosi myöhemmin myös minun luokseni kelpasi juosta, mutta viestissä ei tullut kuitenkaan ikinä kisattua. Treeneissä kokeiltiin avoimen luokan matkaa onnistuneesti. Jälkinenä Millalla on kyllä ollut hyvä, vaikkei aina maastossakaan onnistuttu. Itse sain JK1-tuloksen Millan kanssa ja yritin aika monta kertaa myös avoimessa. Jos tottis onnistui, niin meni jälki pieleen, yleensä kuitenkin toisinpäin. Etenkin hyppynoudot tuottivat vaikeuksia, ikääkin alkoi kertyä. Sitten löin jo hanskat tiskiin, mutta vielä Kristiina lupasi yrittää. Milla muutti äitini luo ja Kristiina treenasi. Muutaman kisan jälkeen tuli vihdoin kaivattu tulos, JK2 -koulutustunnus ja Millasta samalla muotovalio!

Näyttelyissä Milla pärjäsi hienosti, keräten monta erinomainen-arvosanaa. Sertitkin saatiin kasaan ja erikoisnäyttelystä V5 - edelleen ainoa kasvattamani V-koira. Milla on kahden Eigen-pentueen emä (E ja F). Periaatteessa Milla oli hyvin terve koko ikänsä, tosin kaksi omituista sylkirauhastulehdusta sillä oli ja kaulasta leikattiin irtonainen patti. F-pentueen kantoaikana Milla sairastui johonkin tulehdukseen ja jouduttiin tekemään sektio vaikka vuorokausia oli kasassa vasta noin 49. Millalla oli siis korkea kuume ja yleistila heikko, pennuista kaksi oli kuollut kohtuun ja ehkä se aiheutti tulehduksen. Pennuista jäi aikamoisen taistelun jälkeen (ruokaa mahaletkulla, tulehduksia) eloon kolme, joista tuli ihan normaaleja saksanpaimenkoiria, myös terveydeltään.

Vanhan koiran kanssa ei tosiaan voi tietää, miten paljon yhteistä aikaa on. Millan aika päättyi 16.3.2009. Aamulla koiria ulos päästettyäni ihmettelin, missä Milla on. Rouva löytyi pesuhuoneesta makaamasta, erittäin huonossa kunnossa. Pissalle jaksoi juuri ja juuri raahautua, sitten heti lösähti sisälle tultuaan. Ikenet ihan valkeat. Pääsimme onneksi tutulle eläinlääkäriasemalle suoraa päätä, halusin että syytä hieman selvitetään, vaikka tiesin ettei Milla enää tokene. Vatsaontelossa oli verta ja vatsaa vielä ultrattiin. Ilmeisesti pernassa oli ollut kasvain, joka sitten oli revennyt ja aiheutti shokin. Milla päästettiin ikiuneen 11v 10kk iässä.